Hannulan talo - talomuseo

Hannulan talo - Hannulan kotiseututalo

Hannulan talo on Viivi ja Väinö Hannulan kotitalo. He testamenttasivat talon, maat ja metsät Alavieskan kunnalle vuonna 1976. Heidän toive oli, että Ketolan tilan kotipalsta asuin- ja ulkorakennuksineen olisi säilytettävä ja muodostettava siitä  joko kotiseutumuseo tai käytettävä aluetta kuntalalisten virkistysalueena. Talo otettiin tähän tarkoitukseen 29.10.1990. Hannulan taloa vuokrataan erilaisten juhlien pitopaikaksi. Vuokrattavissa on tupa, uusi ja vanha navetta.

Kesäpäivänä
Päivä paistaa pihapiiriin,
valo välkkyy valtoimenaan.
Keijuu kaunis kultasiipi,
nousee nopsaan neitoperho.
Kullan kanssa katselemme.
Kiitos teille Viivi, Väinö! 
-Aila Korpinen- 

Talon toiminnan jatkumisen turvaamiseksi vuonna 2004 perustettiin Hannulan Kotiseutumuseoyhdistys.

Vuodesta 2008 alkaen Hannulan talo on toiminut Alavieskan museona.

Museoon on rakennettu museoesineistä erilaisia kokonaisuuksia mm.

• Alavieskan Meijerin vanha kalusto, sekä yksityisten lahjoituksia meijerialalta
• Väinön työkaluja sekä Viivin ruuanlaitto- ja säilöntäastioita
• Viivin ja Väinön kamari alkuperäisessä asussaan. Partakonetta ja kuumavesipulloa myöten. Vaihtuvia teemanäyttelyitä vuosittain. Alavieska-viikolla järjestetään monipuolista ohjelmaa. Seuraa ilmoitteluamme.

Hannulan talo – talomuseo, kotiseututalo ja tapahtumien talo
Jatkolantie 5, Takaloperän kylä

Hannulan kotiseutumuseo ihimiset.fi -sivustolla.
 

Hannulan talon historiaa – kodista kotiseututaloksi

Hannulan talo (Ketolan tila) oli Väinö Andreas Hannulan (10.8.1900 – 29.11.1985) ja hänen vaimonsa Viivi Sofian os. Viitala (29.1.1904 -29.8.1989) koti vuodesta 1928 alkaen. Molemmat viettivät viimeiset vuotensa Alavieskan vanhainkodissa ja olivat loppuaikoina huonomuistisia. Alavieskan kunta sai talon testamenttilahjoituksena heiltä 1990. Hannuloiden ainoa perillinen, kasvattitytär Laila kuoli vain 17-vuotiaana keuhkotautiin 1959, eikä heillä ollut muita perillisiä. Testamentissa toivotaan, että Ketolan tilan Kotipalsta asuin- ja ulkorakennuksineen on säilytettävä ja muodostettava siitä joko kotimuseo tai käytettävä aluetta kuntalaisten virkistysalueena. Testamenttilahjoitus on alavieskalaiselle kotiseutu- ja museotyölle autenttinen ja arvokas perintö, jonka kulttuurihistoriallinen arvo tulee vuosien saatossa entisestään nousemaan. Kun kotiseutumuseon kokoelmassa painopiste on vanhemmissa 1800-luvun ja 1900-luvun alun elämässä ja esineistössä, niin se Hannulan talossa kuvaa selkeästi uudempaa, 1900-luvun paikallista elämää.

Tilan edellinen isäntä oli Antti Alatalo (1885 – 1928). Väinö Hannula oli saanut talon tiluksineen testamentilla häneltä, "Ruhka- tai Pelto-Antilta". Antista tiedetään, että hän oli ollut käsistään kätevä mies. Edellinen isäntä on muistitiedon mukaan ollut Väinön isänisä ja Väinö oli ollut Antilla kasvattipoikana. Antti Alatalo oli avoliitossa Kustaava Ojalan kanssa ja he olivat kasvattaneet Väinön yhdessä Kustaavan oman pojan Oskarin kanssa. Kustaavalla oli myös oma hirsimökki lähellä Hannulaa, mutta se myöhemmin siirrettiin Käännänkylälle.

Viivi ja Väinö menivät naimisiin ja he olivat menneet 1920-luvulla Kemiin töihin. Antti-pappa kirjoitti Väinölle ja pyysi palaamaan takaisin sekä lupasi antaa hänelle talon kun tulee. Viivi ja Väinö asuivat aluksi Ruhka-Antin talossa ennen kuin nykyinen asuinrakennus rakennettiin. Tämä talo oli sijainnut lähellä nykyistä asuintaloa jommalla kummalla puolen taloon vievää koivukujaa. Muistitiedon mukaan talon paikalla olisi suuri kivi.

Hannulan sukututkimuksen (Eero Kerttula: Hannula suvusta: Sukututkimus vuosilta 1673 – 1987. Kantaisä Anders Andersinp. Porkola s. 1673, k. 1753.) mukaan Väinön isä oli talokas August Emanuelinpoika (Mannanp.) Hannula eli Alatalo (1871 – 1947) ja äiti Sanna Kustaava Antintytär Alatalo (1880 – 1905). He asuivat Alatalon maalla (R nro 4:10) Takaloperällä, Väinön synnyinkodissa. Väinön äiti kuoli pojan ollessa vain 4-vuotias. Väinön nuorempi sisar Maria kuoli 3-vuotiaana ja pikkuveli Heino kuoli hänkin alle vuoden iässä. Väinön isä meni uusiin naimisiin parin vuoden kuluttua Johanna os. Huhja, ent. Haapakoski, kanssa ja he saivat viisi lasta, joista kaksi kuoli pienenä. Perhe asui Huhja-nimisellä maatilalla (RN:o 3:31) Takaloperällä. Muistitiedon mukaan Väinö-poika oli äitinsä kuoleman jälkeen ollut sijoitettuna eli "ruokolla" ja oli silloin mennyt huonoon kuntoon. Sen jälkeen pojan isoisä Antti Alatalo oli ottanut Väinön luokseen asumaan.

Viivi oli omaa sukuaan Viitala ja hän oli perheensä ainoa lapsi. Hänen äitinsä oli Amanda (tai Amanta, "Auppin Amanta") ja isänsä oli "Auppi" Aukusti Viitala. Viivin vanhemmat olivat olleet Amerikassa/Kanadassa ja sieltä palattuaan ostivat maapaikan Alavieskasta. Viivin äiti asui viimeiset vuotensa Hannulassa tyttärensä luona. Myös Väinön veljen poika, Leo Valtteri Hannula asui nuorena Hannulassa kasvattipoikana ennen kuin lähti opiskelemaan ja muutti myöhemmin Ruotsiin. Myös sota-aikana Hannulassa oli sukulaisia evakossa, oululainen Siiri Visuri ja hänen kaksi poikaansa. Kalle Ojala auttoi Väinöä talon töissä, teki metsätöitä ja polttopuita. Väinö oli jopa pyytänyt Oskari Ojalalta Kallea omaksi ottolapsekseen, mihin vanhemmat eivät olleet suostuneet. Loppuaikana Kalle Ojala oli ollut Väinön uskottuna miehenä (luottohenkilönä, edunvalvojana). Muukin Ojalan perhe kävi Hannuloita auttamassa, siivoamassa ja leipomassa ym. ja heidän välillään oli ollut lämmin ystävyys.

Viivi oli toimen ihminen. Viivillä oli kasvimaa talon päässä tien puolella ja puutarha omenapuineen ja marjapensaineen. Viivi säilöi ja mehusti puutarhan satoa syksyisin ja marjoja saivat muutkin käydä poimimassa. Jo viideltä aamulla Viivi meni navettaan lypsylle. Viivi teki myös käsitöitä, mm. kutoi sukkia. Kangaspuut hänellä oli vintissä, avovintin puolella. Käytetyn ompelukoneen, poljettavan Singerin Viivi oli ostanut Väinön tädiltä, Sofia Visurilta. Väinöstä tiedetään, että hän oli puutarhaihminen, rakasti pensaita ja puita ja oli ostanut Hannulaan siihen aikaan harvinaisia taimia. Väinö myös mielellään esitteli vieraille istutuksiaan. Väinö keräsi kiviä.

Viiviä ja Väinöä voi muistelujen perusteella luonnehtia ahkeriksi ja hyväsydämisiksi ihmisiksi, mutta myös jämpteiksi ja sanoviksi. Hannulat laittoivat aika varhaisessa vaiheessa radion ja television, joten vieraanvaraisessa talossa riitti siitäkin syystä kävijöitä. Myös talon talkoista (esim. perunannostosta) on jäänyt hyviä muistoja, koska Viivi oli aina laittanut hyvät ruuat talkooväelle. Viivi tunnettiinkin hyvänä ruuanlaittajana, mutta hän myös leipoi paljon. Isäntäväen sydämellisyydestä kertoo, että Hannulasta kaikki saivat aina ruokaa. Vaikka kylään oli mennyt mihin aikaan tahansa Viivi oli kysynyt "Ookko syöny?" ja hänellä oli aina jotain tarjota, edes puuroa ja soppaa. Isäntä saattoi myös antaa "hömpsyn". Hannulat olivat myös ajan tavan mukaan taloudellisia ihmisiä, pyhäkalusteet (paremmat astiat) pidettiin arkussa piilossa. Mutta osasivat he myös nauttia elämästä, tilasivat kirjoja luettavaksi tai kävivät maatalousnäyttelyissä, Kaustisten kansanmusiikkijuhlilla ym.

Ketolan tilalla eli Hannuloilla oli Suuren maatilakirja VII:n mukaan (1968) metsää 27 ha, peltoa 5,29 ha ja joutomaita 1,21 ha. Tilan savi- ja hiesumailla viljeltiin ohraa, perunaa ja rehuseosta. Tilalla oli neljää lehmää, yksi hieho, hevonen ja kanoja 30. Kananmunia heiltä riitti myyntiin saakka. Lisäksi heillä oli osuus puimakoneeseen. Lampaiden kasvatus ja jalostus oli Hannulan talossa edistyksellistä, vaikka heillä oli muitakin em. kotieläimiä. Viivi Hannula piti erityisesti lampaanhoidosta, vuonna 1936 taloon hankittiin siitoseläimiä. Myös näyttelyissä Hannulan lampaat ja lampaanvilla menestyivät. Lampaita myytiin eri puolille Suomea. Viivin tiedetään hoitaneen myös ns. yhtiön pässiä, "Petteriä". Kesäisin lampaita pidettiin joessa olevassa saaressa.

Hannulan talosta kotiseututalo

Tällä hetkellä Hannulan talo toimii kotiseututalona ja siellä toimintaa järjestää Hannulan Kotiseutumuseo ry. Lisätietoja toiminnasta ja tapahtumista löytyy Facebookista: Viivilä tai www.alavieska.fi. Talon omistaa Alavieskan kunta.
 

Tapahtumakalenteri löytyy facebookista! 

Hannulan kotiseutumuseoyhdistys ry on Facebookissa! Tutustu toimintaan ja tykkää! 

Hannulan talo avoinna:

Alavieska-viikon aikaan, heinäkuussa sekä erilaisten tapahtumien ja tempausten aikana ja sopimuksen mukaan. Voit myös vuokrata tilaa 20€ päivähintaan.

”Yksin ei voi tehdä kaikkea, mutta jokainen voi tehdä jotain ja jos jokainen tekee jotakin, tulee kaikki tehtyä.” Tervetuloa talkoisiin ja tapahtumiimme! 

Museoviraston kotisivut 

Alueellinen museotyö

Yhteystietoja Pohjois-Pohjanmaan museo (korjausrakentaminen, valokuvat, tutkiminen)

Geokätkö